Onko innovaatio yrityksesi kompastus- vai kulmakivi?

Valmista ei ole, on vain erilaisia aloituksia

Yritysjohtajat ovat minkä tahansa tutkimuksen perusteella yhtä mieltä siitä, että innovaatiot ovat yrityksen menestyksen kulmakiviä. Kuitenkin vain murto-osa samoista yritysjohtajista uskoo organisaationsa kykyihin tuottaa innovaatioita. Ristiriita on räikeä, varsinkin jos ajatellaan, että yrityksen ongelmat ovat aina perustaltaan johtamisongelmia. Miten siis johtaa niin, että ilmapiiri on otollinen uudistumiselle, innovaatioille?

Innovaatioiden johtaminen ei ole sitä, että sinä itse olet innovaatiogeneraattori, joka puhkuu jatkuvaa sparrailuintoa ja jakaa läpsyjä porukalle liitäen sähköpotkulaudalla pitkin toimiston käytäviä huppari lepattaen.

Innovaatioiden johtaminen on hyvinkin yksinkertaista. Se vaatii pysähtymistä ja prosessia.

Esimerkiksi Toyotan organisaatiossa jokaisella työntekijällä on vastuu tunnistaa, reagoida ja ratkaista ongelma. Ongelmien esille nostaminen johtaa hyvään. Jokaisen tunnistetun ongelman ratkaiseminen edistää kehitystä.

Innovaatiossa ei ole väliä, onko se suuri vai pieni. Innovaatio on aina arvokas ja sen takia pysähtyminen on ratkaisevaa.

Toyotalla jokaisen työntekijän vastuulla on pysäyttää liukuhihna heti, kun hän havaitsee ongelman. Ja näin myös tapahtuu siitäkin huolimatta, että keskeytys on kallista.

Suomalaisen liike-elämän moderni liukuhihna on kiire. Palaverista toiseen juostessa et huomaa kaikkia sinulle tyrkytettäviä innovaatiota. Tuskin sinua on pysäytetty ihan vain kuulumisien vaihtamisen takia? Jokaisella pysäyttäjällä on ollut jokin asia, kysymys tai ongelma, jonka olet siinä lennosta ratkaissut. Olet antanut oikean vastauksen. Sinun vastauksesi. Ja samalla olet unohtanut innovaatioiden johtamisen, olet tullut tappaneeksi itse innovaatiot.

Oikeassa olemisen dilemma

Varmin tapa lamauttaa oma organisaatio ja ennen kaikkea nähdä se kyvyttömänä uusiin avauksiin on olla itse aina oikeassa ja myös tuoda tämä jokaisessa keskustelussa esille.

Johdon tehtävä on luoda ympäristö, jossa on turvallista tehdä virheitä, sillä uutta innovoidessa virheet kuuluvat asiaan. Kuten Oskar Wilde sanoo: ”Kokemus on nimi, jonka annamme virheillemme”. Ja tätä kokemusta tulee jakaa muillekin. Virheiden tekeminen ja sitä kautta kasvaminen ei ole innovaatioystävällisessä organisaatiossa vain johdon oikeus vaan kaikkien velvollisuus.

Varo sanomasta, tuo ei onnistu, sitä on jo kokeiltu

Hidasta vauhtia ja pyydä avun tai ratkaisun pyytäjää selvittämään sinulle yksityiskohtaisesti, mitkä kaikki, ne itsestään selvimmätkin, seikat ovat johtaneet ongelman syntymiseen. Samalla huomaat, miten mielettömän uniikisti kukin meistä ajattelee. Tarvitaan jopa jokunen hölmistynyt ilme, sillä innovaatioiden johtaminen on erilaisen ajattelun ruokkimista. Jokainen tunnistaa omassa työympäristössään omista yksilöllisistä lähtökohdistaan katsottuna toimimattomia osia. Oivallus siitä, mitä voit yhden keskustelun aikana käynnistää, on innovaation johtamisen ydin.

Pysähtymisen merkitys on ongelman kuulemisessa ja vastuuttamisessa, mikä hyvin usein käynnistää prosessin syy-seuraus -ketjun tunnistamiseksi ja uusien ratkaisujen löytämiseksi. Karrikoiden voisi kuvata, että jos post it -laput ovat loppu, sen helpon ”katso Lissun kaapista” vastauksen sijaan selvittääkin, mikä tilanteeseen on johtanut. Saattaa selvitä, ettei toimistotarvikkeiden tilaus ole systemaattista ja toimistotarvikkeiden ja lähettipalvelujen kustannukset ovat nousseet kohtuuttomasti juuri siksi. Pysähtyminen juuri arkisten asioiden äärelle on innovaatiojohtamisessa olennaista.

Kommunikaatio tapahtuu vastaanottajan ehdoilla

Sinä olet se, joka määrittää mitä ja miten sinulle viestitään. Innovaatiot vaativat avointa mieltä ja ymmärrystä siitä, mikä on huomisen potentiaali, on tärkeämpää kuin nykyhetken ratkaisu.

Ideoiden vastaanottaminen on jatkuvaa raskasta työtä, koska silloin on oltava vastaanottavainen, avoin muiden ajatuksille.

Jos olet ollut vastaanottavainen tekstille ja edes harkitset pysähtymistä, palkkioksi ja porkkanaksi sille tarjoilen hävyttömästi lainattuna Saku Tuomisen 20-mallin, kirjasta Luova järkevyys. Näillä askelilla viet innovoinnin arjessa ihan uudelle tasolle ja konkreettisiksi toimiksi liiketoiminnan kehittämiseksi. Kunhan ensin muistat pysähtyä sen avunpyytäjän kohdalla.

– 20 sekuntia. Otetaan vastaan idea.
– 20 minuuttia. Annetaan palaute ideasta ja tehdään 20 tunnin sisällä toimintasuunnitelma.
– 20 tuntia. Tehdään yksinkertainen toimintasuunnitelma seuraavalle 20 päivälle.
– 20 päivää. Toteutetaan nopea projekti ja testataan ideaa.

Tämän jälkeen tiedetään, pysyykö idea elossa vai kuopataanko se.

Myös innovaation toteaminen hyödyttömäksi on arvokasta, kunhan toteamiseen on toimintatapa. Näin löydetään asiat, jotka ei siinä hetkessä toimi. Tilanteiden, markkinoiden, median ja suhdanteiden muuttuessa kyseinen keino saattaakin taas toimia.

Joten varo sanomasta, tuo ei onnistu, sitä on jo kokeiltu. Saman haasteen ratkaiseminen uudelleen eri tilanteessa voi olla uusi erilainen aloitus eli innovaatio.

Granon myyntijohtajana toimiva Niko Tuominen on myynyt erilaisia B-to-B-palveluja kansainvälisesti viimeisen vuosikymmenen ajan. Nyt hänen tavoitteenaan on kehittää Granon myyntijoukkue palvelemaan asiakkaita yhä paremmin myynnin, brändin ja tuloksen saralla.