Tarjoamme yhtiöillemme sparrauksen, tuen ja työkalujen lisäksi osaamisen kehittämistä ja jakamista. Viime syksystä asti olemme kokeilleet ensimmäistä kertaa MPS Cross Company -mentorointia. Konsepti ei ole sinänsä uusi, mutta Panostajan kaltaiselle sijoitusyhtiölle tämä on uudenlainen aluevaltaus. Kohderyhmänä mentoroinnissa ovat portfolioyhtiöidemme johtoryhmät ja toimitusjohtajat. Cross Company -mentoroinnin tarkoituksena on, että mentorit ja aktorit tulevat eri yhtiöistä.
Panostajan toiminnan yksi tärkeimmistä tavoitteista on mahdollistaa yhtiöidemme johdon kehittyminen yhteisen matkamme aikana. Lisäksi mentoroinnin avulla syntyy uusia ajatuksia, näkökulmia ja rohkeutta liiketoiminnan kehittämiseen. Pohjimmiltaan mentorointi on yksi tapa edistää pysyviä muutoksia.
Ensimmäinen, yhdeksän kuukauden mentorointijakso päättyy ensi huhtikuussa. Nyt kun mentorointiprosessit ovat olleet käynnissä jo hyvän tovin, päätimme jutella yhden mentorointiparimme kanssa ja kuulla heidän kokemuksiaan.
Mentorointi on tapa oppia ja opettaa, sekä myös keino vaikuttaa työelämään
Haastattelimme Granon markkinointijohtaja Tiina Karppista sekä hänen mentoriaan, Panostajan hallituksen jäsentä Kalle Reposta. Tämän mentorointiprosessin aikana Karppinen puolestaan toimi aktorin roolinsa lisäksi myös mentorina Panostajan hallintoasiantuntija Milla Storelle, jolle hän on jakanut osaamistaan markkinoinnista ja viestinnästä. Reposelta Karppinen on puolestaan saanut eväitä työnsä liiketoiminnalliseen kehittämiseen sekä strategiatyöhön, johon markkinointikin liittyy.
”Olen saanut tuplaroolistani monipuolisen kokemuksen mentoroinnista. Kallen kanssa meillä on ollut melko keskusteleva tapa toimia, ja hän on esimerkiksi suositellut useampia kirjoja luettavakseni ja aktiivisesti haastanut ajattelutapojani. Millan kanssa ollaan seurattu tarkemmin MPS:n tarjoamaa työkirjaa, johon voi kirjata ja seurata tavoitteiden toteutumista,” kertoo Karppinen.
Omaa ammatillista kehitystään voi olla vaikea hahmottaa kiireisen arjen keskellä. Mentorointi mahdollistaa ammatillisen kehityskaareen hahmottamisen. Oman uran ja roolien miettiminen yhdessä ulkopuolisen kanssa on usein varsin avartava hetki. ”Tiina on erinomainen siinä, mitä hän tekee. Hänen kuitenkin pitää rohkeammin ottaa kantaa asioihin, jotka eivät ole varsinaisesti markkinoinnin tontilla. Kannanotot esimerkiksi strategiasta ovat tärkeitä ja niitä varmasti arvostetaan. Uskon, että rohkeus avaa uusia mahdollisuuksia hänen urallaan,” sanoo Reponen.
Reponen on kokenut yritysjohtaja ja hallitusammattilainen. Mentoroinnin hän aloitti noin kymmenen vuotta sitten työskennellessään isossa konsernissa, jossa pääsi mentoroimaan itseään paljon nuorempaa, uransa alkuvaiheessa olevaa työntekijää. Kysyttäessä, mitä kokenut ammattilainen saa irti mentoroinnista, Reponen innostuu.
”Olen huomannut, että pelkällä rohkaisemisella saa pieniä ihmeitä aikaan. Arjessa ja liikkeenjohtajana olen huomannut, että kaikki hyvät asiat tapahtuvat ihmisten kautta. Saan itse todella paljon siitä, kun näen toisten onnistuvan ja oivaltavan. Mutta kyllä mentoroimalla myös oppii ja oivaltaa itse paljon! Esimerkiksi Tiina on markkinoinnin, myynnin ja kaupallisen osaamisen ammattilainen, ja hänen kanssaan keskustellessa opin valtavasti sellaista, josta on hyötyä omassa työssäni eri yritysten hallituksissa. Saan keskusteluistamme uutta perspektiiviä asioihin ja keinoja niiden viemiseksi eteenpäin. Näin yleistäen sanotusti Suomi on insinöörijohtajien maa, jossa yritykset on rakennettu tuotteiden ja teknologioiden ympärille. Me tarvitsemme lisää juuri sellaista kaupallista osaamista, jota Tiinalla on.”
Myös Karppinen on kokenut mentorointiprosessin todella hyödylliseksi oman osaamisensa hahmottamisen suhteen. ”Mentorointi on vahvistanut uskoa itseeni ja osaamiseeni. Tärkeintä on uskoa itseensä ja mennä mukaan tilanteisiin, joissa voi tuoda oman osaamisensa esiin,” sanoo Karppinen.
Mentorointi on yksi tapa vaikuttaa työelämään laajemminkin. Reposella on kolme tytärtä, joihin tulevaisuuden työmarkkinat tulevat väistämättä vaikuttamaan. Tämä on motivoinut Reposta keskittymään naisten mentorointiin. ”Bisnesmaailma on vieläkin valitettavasti pitkälti miesten maailmaa, jossa erittäin pätevät naiset eivät useinkaan saa ansaitsemaansa arvostusta. Tiinan lisäksi mentoroin tällä hetkellä kahta muutakin naista. Kokemukseni mukaan tilanne on aika usein se, että naisilla eteneminen jää kiinni rohkeudesta. Täytyy uskaltaa sanoa ääneen, että on pirun hyvä siinä, mitä tekee. Täytyy osata ottaa ansaitsemansa kunnia omasta asemastaan.”
Karppinen ja Reponen ovat päättäneet jatkaa mentorointisuhdettaan myös varsinaisen Cross Company -ohjelman loppumisen jälkeen.
Panostajan ekosysteemissä mentorointi voi avata yllättäviäkin ovia
Mentorointi on parhaimmillaan silloin, kun mentoroitava ja aktori eivät työskentele samassa yrityksessä. Asioista voi puhua syvällisemmin ja luottamuksellisemmin oman työpaikan ulkopuolisen henkilön kanssa. On tärkeää päästä keskusteluissa pintaa syvemmälle. Se edellyttää molemminpuolista luottamusta.
”Mielestäni Panostajan kannattaa jatkaa salkkuyhtiöidensä johdon kehittämistä mentoroinnin keinoin. Strategiansa mukaisesti Panostaja sijoittaa sen kokoisiin yhtiöihin, joissa johtamisosaaminen on yleensä yrittäjäpohjaista. Tällaisille johtajille uudet työkalut ja ajatukset voivat avata todella mielenkiintoisia kulmia liiketoiminnan kehittämiseen,” sanoo Reponen.
Lukuisista Reposen mentoroimalleen Karppiselle suosittelemista kirjoista hän halusi nostaa esiin yhden, jota puolestamme suosittelemme oman osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneille lukijoillemme: Oskari Saaren kirjoittama Aki Hintsa – Voittamisen anatomia (2015)
Kirjoittaja on Panostajan kehitysjohtaja.