Hallitustyöskentelyyn suhtaudutaan nykyään ammattimaisemmin 

Vieläkin saattaa kuulla heitettävän, että hallitusammattilaiset vain juovat kahvia työkseen. Mitä hallitusammattilaiset siis todellisuudessa tekevät? Pyysimme pitkän uran teollisuuden palveluksessa tehnyttä, Panostajan sekä usean muun yhtiön hallituksessa työskentelevää hallitusammattilaista Kalle Reposta kirjoittamaan meille taustastaan ja näkemyksestään tämän päivän ja tulevaisuuden hallitustyöskentelystä.  

Olin Metson strategiajohtajana päätyessäni mukaan yhtiön sisäiseen hallitukseen, jonka myötä päädyin myös toiseen, ulkoiseen hallituspaikkaan. Aluksi hallitustyöskentely oli sivutoimista, mutta vuonna 2013 kun Metso jakautui kahdeksi pörssiyhtiöksi, päätin ottaa sapattivapaata ja palata sen jälkeen takaisin päivätyöhöni.  

Toisin kuitenkin kävi. Sapattini aikana minua kysyttiin mukaan eri yritysten hallitustyöskentelyyn. Päätin lähteä mukaan muutamaan, jolloin tavallaan ajauduin syvemmälle hallitustyöskentelyyn. Koin alusta asti antoisaksi erinäköisten yritysten ja tilanteiden parissa työskentelyn. Ymmärsin, että päivätyössäni kertyneellä kokemuksella ja osaamisella voin auttaa suomalaisia keskikokoisia yrityksiä erityisesti suhteessa kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tällä hetkellä olen mukana kymmenen yhtiön hallituksissa eri rooleissa.  

Hallitusammattilaisten määrä vaikuttaisi olevan kasvussa. Suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa pyörivät usein samat hahmot, ja niissä hallitustyöskentelykin on erilaista – iso osa työskentelystä keskittyy strategian seuraamiseen ja toiminnan lainmukaisuuden varmistamiseen. Keskikokoiset yritykset ovat puolestaan pääsääntöisesti joko pääomasijoittajien tai perheiden omistuksessa ja usein niiden hallitukset työskentelevät käytännön operatiivisen työn parissa. 

Keskikokoiset yritykset haluavat hallitustyöskentelyyn käytännön kokemusta ja näkemystä, mitä kaltaisillani tekijöillä on. Perinteisestihän keskikokoisten yritysten hallitustyöskentely on nähty sellaisena, että käydään muutama kerta vuodessa kahvilla yhdessä ja keskustellaan mukavia paikallisen pankinjohtajan kanssa. Tämän päivän todellisuus on ihan toista. Tietynkokoisilla yrityksillä on hyvin samanlaisia haasteita keskenään – esimerkiksi prosessien parantaminen, oikeiden rekrytointien tekeminen sekä kansainvälistymisen ja yritysostojen ajoittaminen.  

Viime vuosina yrittäjyys on noussut uudelleen kunniaan. Suomessa on nähty suoranaista start-up -huumaa ja lisäksi keskikokoisten perheyritysten kentällä on meneillään sukupolvenvaihdos. Vanhemmiltaan yrityksiä perineet nuoret aikuiset haluavat tehdä asioita eri tavoin kuin aiempi polvi. Nykyisin otetaankin rohkeammin mukaan ulkopuolisia keskustelukumppaneita pohtimaan yrityksen tulevaisuutta. Usein tämä ulkopuolisen sparrauksen ja konsultaation tarve johtaa myös yhtiön hallituksen muodostamiseen siten, että mukaan otetaan muitakin kuin perheenjäseniä tai ystäviä. Hallitustyöskentelyyn on alettu suhtautua vakavammin. Monilla vanhoilla toimialoilla tämä on jo johtanut aivan uudenlaiseen tekemisen meininkiin.  

Hallitusammattilaisuus on kovaa työtä  

Hallitukset kokoontuvat yleensä noin kerran kuussa lukuun ottamatta kesäkuukausia. Oikeastaan hallituksen kokous on vain jäävuoren huippu hallituksen jäsenten työskentelyssä – se pieni näkyvä osa suuresta työmäärästä. Hyvä hallitus keskustelee jatkuvalla syötöllä, käyttäen erilaisia medioita ja välineitä hyväkseen. Muodolliset hallituksen kokoukset ovat pöytäkirjoja ja formaaleja päätöksiä varten. Suomalaisen osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenillä on yhtiöstä henkilökohtainen vastuu.  

Hallitusammattilaisuus ei sinänsä vaadi täysipäiväistä työskentelyä, mutta se vaatii aikaa ja paneutumista. Mentäessä mukaan uuteen hallitukseen, paljon aikaa tulee väkisinkin käytettyä yhtiöön ja sen toimialaan tutustumiseen. Omasta puolestani voin sanoa, että kymmenen yhtiön hallituksessa työskentely vaatii tiukkaa paneutuneisuutta ja aikataulutusta. Käytännössä olen suurin piirtein puolet päivästä puhelimessa eri yhtiöiden hallitusten jäsenten, johdon ja toimitusjohtajien kanssa. Näin pidän yllä kosketuspintaa yhtiön liiketoimintaan. 

Ainakin itse koen, että yhtiöissä odotetaan minun ja muiden hallitusten jäsenten osallistuvan niiden operatiiviseen toimintaan. Tämä sama trendi näkyy nyt myös isommilla yrityksillä – koska liiketoiminnan pulssi kiihtyy koko ajan, myös isompien yritysten hallitukset ovat alkaneet toimia operatiivisemmin. Kaiken kaikkiaan hallitustyöskentelyssä tänä päivänä mielestäni tärkeintä on se, että on oikeasti aikaa tälle työlle. Ei kannata lähteä mukaan hallitukseen, jos ei ole oikeasti aikaa ja halua panostaa kyseiseen yritykseen. Tätä hommaa ei tehdä rahan takia, vaan rakkaudesta lajiin. 

 

Tulevaisuudessa hallitukset ovat entistä monimuotoisempia 

Suomessa isot yritykset ovat viime vuosina pärjänneet hyvin säästämällä ja kuluja karsimalla, mutta pitkässä juoksussa tarvitaan kasvua. Kasvu edellyttää rohkeutta ja analyyttistä otetta liiketoiminnan kehittämiseen – ja aikaa. Osa kotimaisista eläkevakuutusyhtiöistä onkin linjannut, ettei pörssiyhtiön toimitusjohtaja saa olla kuin maksimissaan kahden muun yhtiön hallituksessa mukana.  

Viime vuosina kotimaisella hallituskentällä on nähty hallituskokoonpanojen monimuotoistumista. Vaikka edistys tällä saralla on toki hidasta, on suunta selvä. Yritysten johtoon pitäisi saada enemmän naisia, koska johtoporras on tie hallituksiin. Elämme tällä hetkellä digitaalisen teknologian tuomaa murrosaikaa, jolloin hallituksiin tarvitaan myös nuorempia jäseniä. En tiedä, onko kukaan vielä 25-vuotiaana kypsä hallitustyöskentelyyn, mutta monilla kolmekymppisillä on jo tarpeeksi näkemystä ja kokemusta olla osana niissä keskusteluissa. Esimerkiksi Marimekolla on hyvin nuori digitaustainen tekijä hallituksessaan.  

Hallituksessa työskentelyssä tarvitaan kokemusta johtoryhmätyöskentelystä. Pelkällä asiantuntijataustalla hallitustyöhön on vaikea päästä kiinni – en tosin näe sitäkään mahdottomana. Hyvät hoksottimet, into ja palo kantavat pitkälle. Nuoret voivat ottaa hallituksissa myös sparraajan roolin, jolloin he eivät ole puhtaasti hallituksen jäseniä vaan ulkojäseninä sparrailevat ajankohtaisissa aiheissa. Koen tällaisen järjestelyn kaikkien kannalta mielekkääksi – nuoret oppivat ja yritykset saavat tuoretta näkemystä. Toki tämä prosessi vaatii myös vastaanottokykyä yrityksen puolelta. 

Hyvään hallitukseen kuuluu myös vaihtuvuus. Hallituksen tulee säännöllisesti vaihtua, jotta päätöksenteossa ja toiminnassa ei urauduttaisi liikaa. Kestää yleensä 1–2 vuotta ennen kuin uusi hallituksen jäsen on täysin sisällä yrityksen toiminnassa. Sitä seuraa yleensä noin 4–5 vuoden intensiivivaihe, jonka jälkeen jutut alkavat väistämättä kiertää samaa rataa. Siinä vaiheessa on hyvä siirtyä eteenpäin ja antaa hallituspaikka seuraavalle.